Tutkimusten ja spermatilauksen jälkeen tänään vuorossa oli hoidon suunnittelu oman lääkärini kanssa. Koska tutkimukset osoittivat, ettei fysiologista estettä raskaaksi tulemiselle ole, lääkäri päätti aloittaa inseminaatiot luonnolliseen kiertoon. Koska takana on yrityksiä koti-inseminaatiolla, lääkäri päätti myös, että kiertoa vahvistava lääkitys aloitetaan jo toisessa kierrossa (tavallisesti kolmannessa tai neljännessä).
Hurjinta klinikkakäynneissä on ollut saada toistuvasti kuulla olevani nuori. Ensimmäisillä kerroilla nauratti kovasti, mutta lapsettomuusklinikan näkökulmasta se on epäilemättä totta. Kuten lääkärini sanoi, tilanne olisi dramaattisesti eri, jos olisin 41-vuotias nykyisen 31 sijasta.
Nuoruuskeskustelumme lomassa lääkäri näytti pysäyttävän kalvon hedelmällisyyden suhteesta ikään. Kalvossa on kaksi kuvaajaa, joista laskeva kuvaa vuoden yrittämisen aikana raskaaksi tuloa ja nouseva lapsettomuutta. Raskaaksi tuloa osoittava käppyrä alkaa kuukautisten alkamisesta ja päättyy vaihdevuosiin. Parikymppisistä vuoden yrittämisen aikana raskaaksi tulee 85 %. Siitä prosentti pienenee pikkuhiljaa, kunnes lähtee jyrkkään laskuun 35 ikävuoden jälkeen. 44 ikävuoden tienoilla prosentti on lähellä nollaa.
Muistatteko kuinka raivona olimme, kun Matti Vanhanen kehotti nuoria naisia hankkimaan lapsia nuorempana (ja jäämään kotiin niiden kanssa)? Ja syystä olimmekin. Sen sijaan gynekologien pitäisi nykyistä pontevammin viestiä asiakkailleen biologinen ja fysiologinen fakta raskaaksi tulemisen mahdollisuuden ajallisesta rajallisuudesta. Tiedon valossa asiakkaat voivat sitten tehdä haluamansalaisia valintoja. Faktasta pitäisi vielä onnistua viestimään ilman arvolatausta ja ilman taustaoletusta, että kaikki haluavat lapsia. Ei varmastikaan helppo tehtävä gyneillemme.
perjantai 14. joulukuuta 2012
tiistai 11. joulukuuta 2012
Rakas päiväkirja, tänään tilasin tanskalaista spermaa.
Solubiologi pläräsi luovuttajia ja luetteli ominaisuuksia. Niitä on kolme: pituus, hiusten väri ja silmien väri. Heti ensikäynnin jälkeen vitsailimme ystävieni kanssa, että luovuttajista pitäisi kerätä vielä neljäs tieto: lempikirja tai edes genre. Dan Brown: ei. Korkeajännitys: ei. Totuus kuitenkin on, että sukusolujen luovuttajat edustavat varsin kapeaa siivua kansasta. Ei tavantallaaja hakeudu luovuttamaan sukusolujaan spermapankkiin.
Oikeudet spermaan maksavat tuhat euroa. Lain mukaan saman luovuttajan spermaa saa käyttää vain viiden naisen hoitoihin. Sperman mittayksikkö on olki. Yhteen hoitokertaan käytetään yksi olki. Oljen hinta on 250 euroa ja niitä tavataan tilata neljä, jos tutkimusten perusteella raskauden alkamiselle normaalisti ei ole esteitä.
Utelias kun olen, kyselin solubiologilta, minkälaisia toiveita ihmisillä yleensä on luovuttajan suhteen. Useimmat kuulemma etsivät ominaisuuksia, joita löytyy omasta suvusta, toiset taas mahdollisimman erilaista. Ainoa varsinainen toiveeni oli, että luovuttaja saisi olla pidemmän puoleinen, ettei viattomasta lapsiparasta tule kaltaiseni alle 160-senttinen nysä. (Tuoreimman mittauksen mukaan 157,5 senttiä, lisäystä ruhtinaalliset 0,5 senttiä edelliseen mittaukseen nähden.) Tähän solubiologi totesi, että myös pitkät naiset haluavat pitkän luovuttajan, ettei lapsesta tule perheen lyhin.
Mihinkö päädyin? Pituus 184 senttiä, silmien väri sininen ja hiusten väri strawberry blond.
Oikeudet spermaan maksavat tuhat euroa. Lain mukaan saman luovuttajan spermaa saa käyttää vain viiden naisen hoitoihin. Sperman mittayksikkö on olki. Yhteen hoitokertaan käytetään yksi olki. Oljen hinta on 250 euroa ja niitä tavataan tilata neljä, jos tutkimusten perusteella raskauden alkamiselle normaalisti ei ole esteitä.
Utelias kun olen, kyselin solubiologilta, minkälaisia toiveita ihmisillä yleensä on luovuttajan suhteen. Useimmat kuulemma etsivät ominaisuuksia, joita löytyy omasta suvusta, toiset taas mahdollisimman erilaista. Ainoa varsinainen toiveeni oli, että luovuttaja saisi olla pidemmän puoleinen, ettei viattomasta lapsiparasta tule kaltaiseni alle 160-senttinen nysä. (Tuoreimman mittauksen mukaan 157,5 senttiä, lisäystä ruhtinaalliset 0,5 senttiä edelliseen mittaukseen nähden.) Tähän solubiologi totesi, että myös pitkät naiset haluavat pitkän luovuttajan, ettei lapsesta tule perheen lyhin.
Mihinkö päädyin? Pituus 184 senttiä, silmien väri sininen ja hiusten väri strawberry blond.
tiistai 13. marraskuuta 2012
Onko ne auki?
Aukiolotutkimus sattui, sattui aivan saatanasti. Huoneeseen tullessamme lääkäri ohjasi tukihenkilöni oven viereen tuolille, jonka sermi erotti tutkimuspöydästä. Tutkimuspöydän lähellä ei lääkärin mukaan ollut tilaa tukihenkilölle. Onneksi tukihenkilö tajusi tilanteen vakavuuden siinä vaiheessa, kun yleensä taukoamattomana jatkuva puheeni lakkasi eikä hengitystäkään kuulunut, ja änkesi sermin taakse tutkimuspöydän pääpuoleen pitämään kädestä ja muistuttamaan hengittämisestä. Jäin miettimään, minne heteroparien mies sijoitetaan vai onko hän mukana ylipäätään. (Onneksi kyseessä ei ollut oma lääkärini, vaan toinen, jolla kävin oman lääkärini lomasta johtuen.)
Ennakkoon en pelännyt kipua, vaan tutkimuksen tulosta. Pelkäsin, että munanjohtimet ovat kiinni. Vanhempani olivat vuonna -80 menossa lapsettomuushoitoihin monen vuoden tuloksettoman yrittämisen jälkeen, kun ilmeisesti hoitoja edeltävän aukiolotutkimuksen johdosta jompikumpi munanjohtimista raottui sen verran, että yksi onnekas munasolu pääsi sujahtamaan sitä pitkin kohtuun. Olen kuusi vuotta vanhempi kuin äitini raskaaksi tullessaan, joten pelkäsin todella, että munanjohtimet ovat tukossa. Tukkeutuneet munanjohtimet olisivat tarkoittaneet siirtymistä suoraan IVF-hoitoihin ja kustannusten moninkertaistumista hoitokertaa kohden.
Munanjohtimien aukiolotutkimuksessa kohtuun viedään katetri, jonka päässä oleva pallo laajennetaan katetrin pitämiseksi paikoillaan. Pallon laajentuminen sattui niin paljon, että hengitys salpaantui. Tuntui kuin sisäelimiä olisi raastettu. Sitten kohtuun ruiskutettiin suolaliuosta ja ilmakuplia, joiden etenemistä munanjohtimissa seurattiin ultralla. Tämä vaihe ei sattunut, mutta jokainen ruiskaus tuntui leuan ja korvien tuntumassa, ikään kuin kuului.
Toinen puoli näkyi heti avoimena. Toista puolta piti hiukan houkutella ja lisätä suolaliuosta ja ilmakuplia, mutta senkin aukiolo varmistui lopulta.
Ennakkoon en pelännyt kipua, vaan tutkimuksen tulosta. Pelkäsin, että munanjohtimet ovat kiinni. Vanhempani olivat vuonna -80 menossa lapsettomuushoitoihin monen vuoden tuloksettoman yrittämisen jälkeen, kun ilmeisesti hoitoja edeltävän aukiolotutkimuksen johdosta jompikumpi munanjohtimista raottui sen verran, että yksi onnekas munasolu pääsi sujahtamaan sitä pitkin kohtuun. Olen kuusi vuotta vanhempi kuin äitini raskaaksi tullessaan, joten pelkäsin todella, että munanjohtimet ovat tukossa. Tukkeutuneet munanjohtimet olisivat tarkoittaneet siirtymistä suoraan IVF-hoitoihin ja kustannusten moninkertaistumista hoitokertaa kohden.
Munanjohtimien aukiolotutkimuksessa kohtuun viedään katetri, jonka päässä oleva pallo laajennetaan katetrin pitämiseksi paikoillaan. Pallon laajentuminen sattui niin paljon, että hengitys salpaantui. Tuntui kuin sisäelimiä olisi raastettu. Sitten kohtuun ruiskutettiin suolaliuosta ja ilmakuplia, joiden etenemistä munanjohtimissa seurattiin ultralla. Tämä vaihe ei sattunut, mutta jokainen ruiskaus tuntui leuan ja korvien tuntumassa, ikään kuin kuului.
Toinen puoli näkyi heti avoimena. Toista puolta piti hiukan houkutella ja lisätä suolaliuosta ja ilmakuplia, mutta senkin aukiolo varmistui lopulta.
perjantai 9. marraskuuta 2012
Psykologikäyntejä ja pohdintaa
Tähän mennessä olen soittanut ziljoona puhelua ja käynyt ensikäynnillä lääkärillä sekä kahdesti psykologilla. Pakollisten psykologikäyntien tarkoituksena oli arvioida sopivuuttani luovutettujen sukusolujen saajaksi.
Ensimmäisellä kerralla asiaa lähestyttiin minun näkökulmastani, toisella kerralla lapsen näkökulmasta.
Psykologi kyseli parisuhteesta, jossa ollessani havahduin siihen, että haluan lapsia. Hän kysyi myös, minkälaisia kokemuksia minulle siitä suhteesta jäi. Olin kuulevinani myös kysymyksen, johtuuko kokemuksistani tuossa parisuhteessa se, ettei pitkiä parisuhteita sen päätyttyä ole ollut.
Psykologi heitteli myös erilaisia skenaarioita elämästä yksin hankitun lapsen kanssa. Näissä skenaarioissa minun (ja näin ollen lapsen) elämään tuli uusia kumppaneita, ei tullut uusia kumppaneita, oli raskasta vauva-arkea ja lapsen kysymyksiä omasta alkuperästään.
Elokuvassa Back-Up Plan Jennifer Lopezin esittämä päähenkilö törmää ihanaan mieheen tullessaan ulos hedelmöityshoitoklinikalta inseminaation jälkeen. Tuosta inseminaatiosta alkaa raskaus ja sitten ihastutaan, rakastutaan, kipuillaan sen kanssa, että mies ei ole tulossa olevien lasten (siis kaksosten) isä, erotaan, lapset syntyvät ja happily ever after.
Lähipiirissäni ja maailmassa käy jatkuvasti niin, että yksinhuoltajaäidin elämään ilmestyy uusi kumppani, joka ottaa sitten näköisensä paikan kuviosta. Sekä raskaana oleminen että lapsen olemassa olo ovat vallitsevia asiantiloja, joihin elämään asteleva uusi ihminen joko sopeutuu tai sitten ei.
Todella friikkiä sen sijaan on olla hedelmöityshoitoprosessissa ja samanaikaisesti pikkuisen tapailla mahdollisesti potentiaalista miestä. Tämä vaihtoehto ei esiintynyt myöskään psykologin skenaariovalikoimassa.
Ensimmäisellä kerralla asiaa lähestyttiin minun näkökulmastani, toisella kerralla lapsen näkökulmasta.
Psykologi kyseli parisuhteesta, jossa ollessani havahduin siihen, että haluan lapsia. Hän kysyi myös, minkälaisia kokemuksia minulle siitä suhteesta jäi. Olin kuulevinani myös kysymyksen, johtuuko kokemuksistani tuossa parisuhteessa se, ettei pitkiä parisuhteita sen päätyttyä ole ollut.
Psykologi heitteli myös erilaisia skenaarioita elämästä yksin hankitun lapsen kanssa. Näissä skenaarioissa minun (ja näin ollen lapsen) elämään tuli uusia kumppaneita, ei tullut uusia kumppaneita, oli raskasta vauva-arkea ja lapsen kysymyksiä omasta alkuperästään.
Elokuvassa Back-Up Plan Jennifer Lopezin esittämä päähenkilö törmää ihanaan mieheen tullessaan ulos hedelmöityshoitoklinikalta inseminaation jälkeen. Tuosta inseminaatiosta alkaa raskaus ja sitten ihastutaan, rakastutaan, kipuillaan sen kanssa, että mies ei ole tulossa olevien lasten (siis kaksosten) isä, erotaan, lapset syntyvät ja happily ever after.
Lähipiirissäni ja maailmassa käy jatkuvasti niin, että yksinhuoltajaäidin elämään ilmestyy uusi kumppani, joka ottaa sitten näköisensä paikan kuviosta. Sekä raskaana oleminen että lapsen olemassa olo ovat vallitsevia asiantiloja, joihin elämään asteleva uusi ihminen joko sopeutuu tai sitten ei.
Todella friikkiä sen sijaan on olla hedelmöityshoitoprosessissa ja samanaikaisesti pikkuisen tapailla mahdollisesti potentiaalista miestä. Tämä vaihtoehto ei esiintynyt myöskään psykologin skenaariovalikoimassa.
maanantai 5. marraskuuta 2012
Hei, olen Anni-Maija, hedelmöityshoitoklinikalla asioiva itsellinen nainen
Juuri sellainen pahamaineinen itsellinen nainen, johon ihmisryhmään saimme hedelmöityshoitolaista vuonna 2006 käydyssä keskustelussa tutustua. Aiemmin termi oli yksinäinen nainen, mutta siinä on aika ikävä kaiku. Minä en ainakaan koe olevani yksinäinen. Minulla ei ehkä ole parisuhdetta, mutta sukua, ystäviä ja muita ihmisiä sitäkin enemmän.
Olen menossa lapsettomuusklinikalle hormoni- ja infektioverikokeisiin. Sitten vuorossa on munajohtimien aukiolotutkimus. Nimensä mukaisesti siinä selvitetään suolaliuoksen ja ilmakuplien avulla, onko siittiöiden reitti irtoavan munasolun luo selvä.
Tutkimusten jälkeen vuorossa on sukusolujen tilaaminen Tanskasta. (Kyllä, hedelmöityshoitoihin Suomessa käytettävä sperma tulee Tanskasta.) Jos tutkimukset osoittavat kaiken olevan kunnossa, ensimmäinen inseminaatio voidaan tehdä ehkä jo seuraavan kierron ovulaatioon.
Olen menossa lapsettomuusklinikalle hormoni- ja infektioverikokeisiin. Sitten vuorossa on munajohtimien aukiolotutkimus. Nimensä mukaisesti siinä selvitetään suolaliuoksen ja ilmakuplien avulla, onko siittiöiden reitti irtoavan munasolun luo selvä.
Tutkimusten jälkeen vuorossa on sukusolujen tilaaminen Tanskasta. (Kyllä, hedelmöityshoitoihin Suomessa käytettävä sperma tulee Tanskasta.) Jos tutkimukset osoittavat kaiken olevan kunnossa, ensimmäinen inseminaatio voidaan tehdä ehkä jo seuraavan kierron ovulaatioon.
maanantai 23. huhtikuuta 2012
Homovauvat on peruttu
Tämä kirjoitus sisältää yksipuolisen kuvauksen tapahtuneesta ja subjektiivista tilitystä.
Otsikko sinänsä kertoo kaiken tarvittavan. Isä on vetäytynyt hankkeestamme, homovauvat on peruttu.
Tapasin isän toistaiseksi viimeisen kerran maaliskuussa. Silloin hän kertoi saaneensa työtarjouksen ulkomailta, harkitsevansa sen vastaanottamista ja saavansa tiedon toukokuussa. Minkä päänsisäiseltä kohinalta kuulin, ymmärsin, ettei hän ota työtä vastaan mikäli olemme siinä vaiheessa raskaana.
Ovuloin viimeksi pääsiäisenä. Silloin ei yritetty, koska isä sanoi, ettei halua olla raskaana toukokuussa saadessaan tiedon työstä. Oli piinallista istua kotona tietoisena siitä, että niillä minuuteilla ovuloi, siitä kuinka turhaan se tapahtuu ja siitä kuinka rajallinen määrä munasoluja on jäljellä. Harkitsin lähteväni baariin ja iskeväni sieltä jonkun pahaa-aavistamattoman lapseni isäksi. Syvän epätoivon hetkelläkin pidin sitä kuitenkin epäreiluna tapana ratkaista asia.
Vähitellen on käynyt lopullisesti selväksi, että homovauvat on peruttu. Koska isä maaliskuussa erikseen pyysi minua olemaan kertomatta työkuvioistaan, olen pitänyt muuttuvan tilanteen omana tietonani ja hautonut sitä yksin. Nyt en enää pysty elämään yksin asian kanssa.
Olen musertunut ja onneton. Kyllä, voin aina mennä klinikalle tai narikkajonoon pilkun jälkeen tai pyytää lahjoittajaksi jonkun tutun tai mitä vaan. Olen kuitenkin menettänyt ulottuvillani olleen sateenkaariperheen, jossa lapsella on minun lisäkseni toinenkin rakastava vanhempi. Vanhempi, joka pystyy tarjoamaan lapselle asioita, joita minulla ei ole tarjottavana.
Päivälleen kaksi vuotta sitten, sosiaalifoorumiviikonlopun sunnuntaina, tapasin ensimmäisen homoparin. Kahden vuoden ja kaksien pitkien, syvien ja hetkittäin pirullisen kivuliaiden keskustelujen jälkeen en ole milliäkään lähempänä haavettani omasta lapsesta.
Otsikko sinänsä kertoo kaiken tarvittavan. Isä on vetäytynyt hankkeestamme, homovauvat on peruttu.
Tapasin isän toistaiseksi viimeisen kerran maaliskuussa. Silloin hän kertoi saaneensa työtarjouksen ulkomailta, harkitsevansa sen vastaanottamista ja saavansa tiedon toukokuussa. Minkä päänsisäiseltä kohinalta kuulin, ymmärsin, ettei hän ota työtä vastaan mikäli olemme siinä vaiheessa raskaana.
Ovuloin viimeksi pääsiäisenä. Silloin ei yritetty, koska isä sanoi, ettei halua olla raskaana toukokuussa saadessaan tiedon työstä. Oli piinallista istua kotona tietoisena siitä, että niillä minuuteilla ovuloi, siitä kuinka turhaan se tapahtuu ja siitä kuinka rajallinen määrä munasoluja on jäljellä. Harkitsin lähteväni baariin ja iskeväni sieltä jonkun pahaa-aavistamattoman lapseni isäksi. Syvän epätoivon hetkelläkin pidin sitä kuitenkin epäreiluna tapana ratkaista asia.
Vähitellen on käynyt lopullisesti selväksi, että homovauvat on peruttu. Koska isä maaliskuussa erikseen pyysi minua olemaan kertomatta työkuvioistaan, olen pitänyt muuttuvan tilanteen omana tietonani ja hautonut sitä yksin. Nyt en enää pysty elämään yksin asian kanssa.
Olen musertunut ja onneton. Kyllä, voin aina mennä klinikalle tai narikkajonoon pilkun jälkeen tai pyytää lahjoittajaksi jonkun tutun tai mitä vaan. Olen kuitenkin menettänyt ulottuvillani olleen sateenkaariperheen, jossa lapsella on minun lisäkseni toinenkin rakastava vanhempi. Vanhempi, joka pystyy tarjoamaan lapselle asioita, joita minulla ei ole tarjottavana.
Päivälleen kaksi vuotta sitten, sosiaalifoorumiviikonlopun sunnuntaina, tapasin ensimmäisen homoparin. Kahden vuoden ja kaksien pitkien, syvien ja hetkittäin pirullisen kivuliaiden keskustelujen jälkeen en ole milliäkään lähempänä haavettani omasta lapsesta.
torstai 22. maaliskuuta 2012
Yllätysmummo
Kuulin äidiltä kuulumisia lapsuuden kotipaikkakunnaltani. Äidin ystävästä, vanhojen koulukavereideni äidistä, on tullut yllätysmummo. Naiset olivat porukalla viettämässä iltaa, kun yksi osallistujista kertoi toisen läsnäolijan yllätysmummoudesta. Kiusaantuneen yllätysmummon yli 30-vuotias tytär oli tajunnut vasta ihan viime metreillä olevansa raskaana. Tarina ei kerro olivatko nämä viime metrit paria kuukautta vai paria viikkoa ennen synnytystä, mutta todella viime metreillä joka tapauksessa. Ihmettelin ääneen, miten koulunsa käynyt, ei millään lailla vajaavaltainen kolmekymppinen nainen voi olla kuukausikaupalla tajuamatta olevansa raskaana. Puhelu jatkui seuraavasti:
Äiti: Eihän me siinä voitu siunailla, mutta on me kohistu perästäpäin.
Minä: No mietipä sitä kohinaa, jos tai kun sinä jossain vaiheessa kerrot niille, että tyttärellesi tulee vauva homon kanssa, jonka kanssa se ei koskaan ole ollut suhteessa. Miten meinasit selittää kuvion niille?
Äiti: Minähän vaan odotan, että pääsen kertomaan.
Äiti: Eihän me siinä voitu siunailla, mutta on me kohistu perästäpäin.
Minä: No mietipä sitä kohinaa, jos tai kun sinä jossain vaiheessa kerrot niille, että tyttärellesi tulee vauva homon kanssa, jonka kanssa se ei koskaan ole ollut suhteessa. Miten meinasit selittää kuvion niille?
Äiti: Minähän vaan odotan, että pääsen kertomaan.
maanantai 19. maaliskuuta 2012
Silkkaa jossittelua
No niin, täällä ollaan taas. Päivityksiä onkin jo ehditty kärttää.
Viimeksi kirjoittelin helmikuun alun ovulaation aikoihin. Pian yrityksen jälkeen lähdin lomalle ja ehdin seurailla tuntemuksia tarkasti. Makasin hyytävän kylmässä hostellihuoneessa liian ohuen peiton alla ja selasin sormet ja nenänpää jäässä kosketusnäyttöpuhelimella netin keskustelupalstoja ja etsin tietoa raskauden alkuun liittyvistä mahdollisista oireista.
Noin viikko ovulaation jälkeen tunsin terävää kipua, jonka netti tunnisti kiinnittymiskivuksi. Heti perään ilmeni epämääräistä vuotoa, mitä en muista aiemmin tapahtuneen. Netti tiesi kertoa, että kyse on kiinnittymisvuodosta, jota esiintyy osalla naisista raskauden alussa. Olin lisäksi niin väsynyt, että tuuperruin aina iltapäivällä pitkille päikkäreille. Kuukautiset olivat myöhässä kolmisen päivää, kun ne sitten alkoivat poikkeuksellisen runsaina ja sietämättömän kivuliaina.
Voi olla, että raskaus ehti alkaa, mutta meni kesken hyvin varhaisessa vaiheessa. Toisaalta kaikki voi mennä kierron luonnollisen epäsäännöllisyyden ja kuviteltujen tuntemusten liioittelun piikkiin. Niin tai näin, surettaa silti. Olen kuitenkin päättänyt uskoa ensimmäiseen vaihtoehtoon ja nähdä tapahtuneen positiivisena ja huojentavana osoituksena siitä, että ylipäätään voin tulla raskaaksi.
Seuraavaksi ohjelmassa on kalenteriharjoituksia. Maaliskuun ovulaatio missattiin minun ja isän ulkomaanmatkojen vuoksi ja huhtikuussa olisi ovulaation hetkellä syytä sijaita samalla paikkakunnalla.
Viimeksi kirjoittelin helmikuun alun ovulaation aikoihin. Pian yrityksen jälkeen lähdin lomalle ja ehdin seurailla tuntemuksia tarkasti. Makasin hyytävän kylmässä hostellihuoneessa liian ohuen peiton alla ja selasin sormet ja nenänpää jäässä kosketusnäyttöpuhelimella netin keskustelupalstoja ja etsin tietoa raskauden alkuun liittyvistä mahdollisista oireista.
Noin viikko ovulaation jälkeen tunsin terävää kipua, jonka netti tunnisti kiinnittymiskivuksi. Heti perään ilmeni epämääräistä vuotoa, mitä en muista aiemmin tapahtuneen. Netti tiesi kertoa, että kyse on kiinnittymisvuodosta, jota esiintyy osalla naisista raskauden alussa. Olin lisäksi niin väsynyt, että tuuperruin aina iltapäivällä pitkille päikkäreille. Kuukautiset olivat myöhässä kolmisen päivää, kun ne sitten alkoivat poikkeuksellisen runsaina ja sietämättömän kivuliaina.
Voi olla, että raskaus ehti alkaa, mutta meni kesken hyvin varhaisessa vaiheessa. Toisaalta kaikki voi mennä kierron luonnollisen epäsäännöllisyyden ja kuviteltujen tuntemusten liioittelun piikkiin. Niin tai näin, surettaa silti. Olen kuitenkin päättänyt uskoa ensimmäiseen vaihtoehtoon ja nähdä tapahtuneen positiivisena ja huojentavana osoituksena siitä, että ylipäätään voin tulla raskaaksi.
Seuraavaksi ohjelmassa on kalenteriharjoituksia. Maaliskuun ovulaatio missattiin minun ja isän ulkomaanmatkojen vuoksi ja huhtikuussa olisi ovulaation hetkellä syytä sijaita samalla paikkakunnalla.
torstai 2. helmikuuta 2012
Tutkimusmenetelmänä osallistuva havainnointi
Kuukausia suhteellisen täsmällisesti 26-28 päivän pituisena jatkunut kierto yllätti tällä kertaa. Hienosti päiville 14-16 aikataulutettu yrittäminen meni hukkaan, kun hymynaama ilmestyi vasta kahdenteentoista ovulaatiotikkuun. Syykin on selvä - presidentinvaalit, joiden vuoksi työpäivät ovat pitkiä, uni jäänyt vähäiseksi (ja blogi päivittämättä) eikä lounasta ehdi eikä aina muistakaan syödä. Elimistö käy sellaisilla kierroksilla, että ovuloiminen ylipäätään on pieni ihme.
Ovulaation odottamaton ajankohta johti tapaamiseen isän luona aamulla 9.30 inseminaatiotarkoituksessa. En ole aamuihmisiä, ennemminkin aamuihmisen täydellinen vastakohta, minkä kuka tahansa minut tunteva voi vahvistaa. Kyseisenä aamuna olin kuitenkin raahautunut jo ennen kahdeksaa metroasemalle pakkaseen kampanjoimaan ja olin siksi ajankohtaan nähden harvinaisen pirteä. Isä sen sijaan ei ollut. Hän heräsi ovisummeriin ja suoritti ensimmäiset kaksikymmentä minuuttia aamutoimiaan silmät ummessa ja murahdellen. Järki sanoi, että kannattaa keskittyä hörppimään kahvia ja lukemaan kirjaa.
Seuraava tilaisuus osallistuvaan havainnointiin ja yhteistyömme sujuvuuden arvioimiseen käytännössä koittaa lauantaina, kun olen menossa koko päiväksi auttamaan Ravintolapäivän pop up -ravintolaan isän kaupalle.
Ovulaation odottamaton ajankohta johti tapaamiseen isän luona aamulla 9.30 inseminaatiotarkoituksessa. En ole aamuihmisiä, ennemminkin aamuihmisen täydellinen vastakohta, minkä kuka tahansa minut tunteva voi vahvistaa. Kyseisenä aamuna olin kuitenkin raahautunut jo ennen kahdeksaa metroasemalle pakkaseen kampanjoimaan ja olin siksi ajankohtaan nähden harvinaisen pirteä. Isä sen sijaan ei ollut. Hän heräsi ovisummeriin ja suoritti ensimmäiset kaksikymmentä minuuttia aamutoimiaan silmät ummessa ja murahdellen. Järki sanoi, että kannattaa keskittyä hörppimään kahvia ja lukemaan kirjaa.
Seuraava tilaisuus osallistuvaan havainnointiin ja yhteistyömme sujuvuuden arvioimiseen käytännössä koittaa lauantaina, kun olen menossa koko päiväksi auttamaan Ravintolapäivän pop up -ravintolaan isän kaupalle.
tiistai 17. tammikuuta 2012
Sateenkaariperhekysymyksiä 4/4
Tässä vielä viimeinen erä kysymyksiä. Vastauksia myöhemmin.
===
• päivähoito: ensimmäinen ikävuosi, vuodet 1-3, vuodet 3-7
* kotia lähin hoitopaikka
* kunnallinen
* yksityinen
* Steiner
* ruotsin-, englannin-, ranskan-, venäjänkielinen
• imetys: kuinka vanhaksi
• missä iässä kiinteää ruokaa
• missä iässä pottaharjoittelu
• periaate vai käytäntö
* kesto- vai kertakäyttövaipat
* purkkiruoka vai kotitekoinen
• yöpyminen isän luona, missä iässä
• yöpyminen jonkun muun luona, missä iässä
• kaksi yötä isän luona, missä iässä
• kieltäminen
• kuinka nopeasti reagoidaan itkuun, kuinka nopeasti annetaan periksi
• kuinka paljon vietetään aikaa kaikki yhdessä
• yhdessä vietettävä aika, mitä silloin tehdään
• kenen ehdoilla: lapsen vai vanhempien
• säännöt koskien lahjoja, leluja jne.
===
• päivähoito: ensimmäinen ikävuosi, vuodet 1-3, vuodet 3-7
* kotia lähin hoitopaikka
* kunnallinen
* yksityinen
* Steiner
* ruotsin-, englannin-, ranskan-, venäjänkielinen
• imetys: kuinka vanhaksi
• missä iässä kiinteää ruokaa
• missä iässä pottaharjoittelu
• periaate vai käytäntö
* kesto- vai kertakäyttövaipat
* purkkiruoka vai kotitekoinen
• yöpyminen isän luona, missä iässä
• yöpyminen jonkun muun luona, missä iässä
• kaksi yötä isän luona, missä iässä
• kieltäminen
• kuinka nopeasti reagoidaan itkuun, kuinka nopeasti annetaan periksi
• kuinka paljon vietetään aikaa kaikki yhdessä
• yhdessä vietettävä aika, mitä silloin tehdään
• kenen ehdoilla: lapsen vai vanhempien
• säännöt koskien lahjoja, leluja jne.
perjantai 13. tammikuuta 2012
Note to self: Ei vauvalehtiä
Vietin maanantaina ihanan vapaapäivän lapsenvahtina. Lähtiessä sain suukkojen lisäksi nipun vauvalehtiä kotiin vietäväksi. Ne joutuvat nyt kiellettyjen listalle.
Ensinnäkin niistä tulee paha mieli. Paha mieli siitä, että toiset ovat raskaana tai jo äitejä ja toiset eivät. Ja paha mieli siitä, miten stereotyyppisesti perhe ja vanhemmuus niissä esitetään. Yäk.
Toisekseen niistä tulee kalvava varmuus, ettei lasta koskaan tulekaan. (Tiedän, että se on ennenaikaista ja irrationaalista, mutta mikäpä lapsenhaluamisessa ei olisi irrationaalista.) Varmuutta ruokkivat mm. seuraavat tiedot: Tiedän, että minun alulle saattamiseni on ollut vaikeaa. Tiedän, ettei pikkusisarusta tullut toivomisesta ja yrittämisestä huolimatta. Tiedän, että olen ollut hedelmällisimmilläni jotakuinkin kahdeksan vuotta sitten. Tiedän, että 10-15 %:a kaikista raskauksista päättyy keskenmenoon. Senkin tiedän, että 25 %:ssa tutkituista tapauksista lapsettomuuden syy jää löytämättä.
(Taidan kuitenkin laittaa lehdet talteen, jotta niihin voi palata, kunhan aika on oikea. On niissä nimittäin ihan hyödyllistäkin tietoa.)
Ensinnäkin niistä tulee paha mieli. Paha mieli siitä, että toiset ovat raskaana tai jo äitejä ja toiset eivät. Ja paha mieli siitä, miten stereotyyppisesti perhe ja vanhemmuus niissä esitetään. Yäk.
Toisekseen niistä tulee kalvava varmuus, ettei lasta koskaan tulekaan. (Tiedän, että se on ennenaikaista ja irrationaalista, mutta mikäpä lapsenhaluamisessa ei olisi irrationaalista.) Varmuutta ruokkivat mm. seuraavat tiedot: Tiedän, että minun alulle saattamiseni on ollut vaikeaa. Tiedän, ettei pikkusisarusta tullut toivomisesta ja yrittämisestä huolimatta. Tiedän, että olen ollut hedelmällisimmilläni jotakuinkin kahdeksan vuotta sitten. Tiedän, että 10-15 %:a kaikista raskauksista päättyy keskenmenoon. Senkin tiedän, että 25 %:ssa tutkituista tapauksista lapsettomuuden syy jää löytämättä.
(Taidan kuitenkin laittaa lehdet talteen, jotta niihin voi palata, kunhan aika on oikea. On niissä nimittäin ihan hyödyllistäkin tietoa.)
tiistai 10. tammikuuta 2012
Sateenkaariperhekysymyksiä 3/4
Kolmas ja neljäs kysymyserä eivät niinkään ole kysymyksiä kuin arkisia asioita ja käytäntöjä, joihin useimmissa perheissä on ennemmin tai myöhemmin otettava kantaa. Vastaukset ovat tietenkin lähinnä hypoteettisia ja käytäntö lapsen synnyttyä ja kasvaessa aivan toista. Kysymysten tärkein funktio on kartoittaa ja tuoda päivänvaloon osapuolten odotuksia.
Lista on tulos lukuisista ystävien kanssa käydyistä keskusteluista. Kiitos konsultaatiosta erityisesti ystäville E, H, P, A ja M!
===
• yksi lapsi, yksi lapsi aluksi, lapsia
• isyyden tunnustaminen
• kumman sukunimi
• miten etunimet päätetään, montako etunimeä
• lapsen asuinpaikka
• sitoutuminen Suomessa asumiseen x vuodeksi
• tapaamisjärjestelyt: ensimmäinen ikävuosi, vuodet 1-3, alakoulu, yläkoulu
• kotien välinen etäisyys, siirtyminen kotien välillä
• matkat ulkomaille, lomat, joulut, syntymäpäivät (lapsen, vanhempien)
• koti-inseminaatio vai klinikka
• päätöksenteko konfliktitilanteissa
• sukupuolitautitestit ennen inseminaatiota
• sitoutuminen turvaseksiin
• kummit
• seurakunnan jäseneksi vai Väestörekisteriin
• uskonnollinen kasvatus
• kasvisruokavalio
• mahdolliset perinnölliset sairaudet vanhempien suvuissa
• rokotukset: kaikki, osa, ei mitään
Lista on tulos lukuisista ystävien kanssa käydyistä keskusteluista. Kiitos konsultaatiosta erityisesti ystäville E, H, P, A ja M!
===
• yksi lapsi, yksi lapsi aluksi, lapsia
• isyyden tunnustaminen
• kumman sukunimi
• miten etunimet päätetään, montako etunimeä
• lapsen asuinpaikka
• sitoutuminen Suomessa asumiseen x vuodeksi
• tapaamisjärjestelyt: ensimmäinen ikävuosi, vuodet 1-3, alakoulu, yläkoulu
• kotien välinen etäisyys, siirtyminen kotien välillä
• matkat ulkomaille, lomat, joulut, syntymäpäivät (lapsen, vanhempien)
• koti-inseminaatio vai klinikka
• päätöksenteko konfliktitilanteissa
• sukupuolitautitestit ennen inseminaatiota
• sitoutuminen turvaseksiin
• kummit
• seurakunnan jäseneksi vai Väestörekisteriin
• uskonnollinen kasvatus
• kasvisruokavalio
• mahdolliset perinnölliset sairaudet vanhempien suvuissa
• rokotukset: kaikki, osa, ei mitään
perjantai 6. tammikuuta 2012
Sateenkaariperhekysymyksiä 2/4
Tässäpä lisää kysymyksiä vanhemmuudesta ja kasvatusperiaatteista. Mitä te vastaisitte näihin tai edellisiin?
===
Mitä tapahtuu, jos lapsesi alkaa hengailla idioottien kanssa? Tai seurustella idiootin kanssa?
Kumpi on tärkeämpää: olla jatkuvasti kannustava (vaikka olisikin välillä epärehellisen positiivinen) vai antaa aina rehellistä palautetta (vaikka olisikin välillä lannistavan negatiivinen)?
Pyöräilykypärä, kyllä vai ei? Mihin ikään saakka?
Mikä on sopiva lahja:
• 3-vuotiaalle?
• 8-vuotiaalle?
• 14-vuotiaalle?
• 18-vuotiaalle?
15-vuotias lapsesi haluaa keskeyttää koulunkäynnin ja keskittyä jääkiekkouraan. Miten suhtaudut? Entäs keskittyminen bändissä soittamiseen? Entäs keskittyminen nenänkaivamiseen?
Eräänä iltana ollessasi yhdeksän aikaa matkalla kotiin huomaat 13-vuotiaan lapsesi, joka on toisen vanhempansa hoidossa, ryyppäämässä puistossa kavereidensa kanssa. Miten toimit?
9-vuotias lapsesi haluaa mennä ystävänsä perheen kanssa viikon pituiselle kesäleirille, jonka ohjelma on uskonnollinen. Perheen uskonto ei suvaitse homoseksuaalisuutta. Annatko luvan?
Mitä sellaista toinen vanhempi mielestäsi voi tarjota lapselle, mitä itse et voi? Mitä toivoisit hänen voivan tarjota?
Miten sukupuoli (lapsen ja vanhemman) vaikuttaa kasvatukseen?
4-vuotias lapsesi haluaa koiran. Millä ehdoilla hankkisit sen?
===
Mitä tapahtuu, jos lapsesi alkaa hengailla idioottien kanssa? Tai seurustella idiootin kanssa?
Kumpi on tärkeämpää: olla jatkuvasti kannustava (vaikka olisikin välillä epärehellisen positiivinen) vai antaa aina rehellistä palautetta (vaikka olisikin välillä lannistavan negatiivinen)?
Pyöräilykypärä, kyllä vai ei? Mihin ikään saakka?
Mikä on sopiva lahja:
• 3-vuotiaalle?
• 8-vuotiaalle?
• 14-vuotiaalle?
• 18-vuotiaalle?
15-vuotias lapsesi haluaa keskeyttää koulunkäynnin ja keskittyä jääkiekkouraan. Miten suhtaudut? Entäs keskittyminen bändissä soittamiseen? Entäs keskittyminen nenänkaivamiseen?
Eräänä iltana ollessasi yhdeksän aikaa matkalla kotiin huomaat 13-vuotiaan lapsesi, joka on toisen vanhempansa hoidossa, ryyppäämässä puistossa kavereidensa kanssa. Miten toimit?
9-vuotias lapsesi haluaa mennä ystävänsä perheen kanssa viikon pituiselle kesäleirille, jonka ohjelma on uskonnollinen. Perheen uskonto ei suvaitse homoseksuaalisuutta. Annatko luvan?
Mitä sellaista toinen vanhempi mielestäsi voi tarjota lapselle, mitä itse et voi? Mitä toivoisit hänen voivan tarjota?
Miten sukupuoli (lapsen ja vanhemman) vaikuttaa kasvatukseen?
4-vuotias lapsesi haluaa koiran. Millä ehdoilla hankkisit sen?
keskiviikko 4. tammikuuta 2012
Sateenkaariperhekysymyksiä 1/4
Oijoi, näitä kysymyksiähän on aivan valtavasti! Saatte ne neljässä erässä. Ensimmäiset kaksi kysymyserää ovat pääosin vanhemmuuteen ja kasvatusperiaatteisiin liittyviä, jälkimmäiset kaksi koskevat lähinnä arkea ja käytännön ratkaisuja. Paitsi tietenkin kun eivät :)
Vanhemmuuteen liittyvät kysymykset on alkujaan luonnostellut toinen ensimmäisten neuvottelujen miesparista. Olen muokannut niitä omaan suuhuni paremmin sopiviksi sekä vastaamaan jälkimmäisten neuvottelujen tarpeisiin.
===
Millainen vanhempi haluaisit olla?
Mikä on vanhempien tehtävä? Millaisia velvollisuuksia heillä on lastaan kohtaan? Mitä he voivat vaatia lapseltaan?
Kuka on ollut paras tuntemasi esimerkki vanhemmuudesta? Miksi? Miten he ovat toimineet, millaiset arvot ovat ohjanneet heidän toimintaansa?
Mieti ärsyttävintä vanhempaa, jonka voit kuvitella. Millainen hän on?
Miten reagoisit, jos koulusta soitettaisiin, että lapsesi kiusaa muita? Entä jos häntä kiusattaisiin?
Millaisia harrastuksia toivoisit lapsellasi olevan? Onko ylipäätänsä tärkeää, että lapsilla on harrastuksia?
Mikä on sopiva ikä lapselle:
• yökyläillä kaverinsa luona?
• aloittaa seurustelu?
• mennä töihin?
• harrastaa seksiä?
• juoda alkoholia?
• kokeilla muita huumeita?
• liittyä uskontokuntaan?
• matkustaa yksin serkkujen luo Itä-Suomeen?
• matkustaa yksin isovanhempien luo Ruotsiin?
• interrailata kavereiden kanssa ympäri Eurooppaa?
Miltä sinusta tuntuu, kun 10-vuotias lapsesi sanoo vihaavansa sinua ja haluavansa muuttaa toisten vanhempansa luo? Mitä vastaat hänelle?
Suutut ja läpsäiset teini-ikäistä lastasi. Miten kerrot asiasta toiselle vanhemmalle?
Millainen on helppo lapsi? Entä hankala? Voiko lapsi mielestäsi olla liian kiltti tai pohjimmiltaan itsekäs?
Vanhemmuuteen liittyvät kysymykset on alkujaan luonnostellut toinen ensimmäisten neuvottelujen miesparista. Olen muokannut niitä omaan suuhuni paremmin sopiviksi sekä vastaamaan jälkimmäisten neuvottelujen tarpeisiin.
===
Millainen vanhempi haluaisit olla?
Mikä on vanhempien tehtävä? Millaisia velvollisuuksia heillä on lastaan kohtaan? Mitä he voivat vaatia lapseltaan?
Kuka on ollut paras tuntemasi esimerkki vanhemmuudesta? Miksi? Miten he ovat toimineet, millaiset arvot ovat ohjanneet heidän toimintaansa?
Mieti ärsyttävintä vanhempaa, jonka voit kuvitella. Millainen hän on?
Miten reagoisit, jos koulusta soitettaisiin, että lapsesi kiusaa muita? Entä jos häntä kiusattaisiin?
Millaisia harrastuksia toivoisit lapsellasi olevan? Onko ylipäätänsä tärkeää, että lapsilla on harrastuksia?
Mikä on sopiva ikä lapselle:
• yökyläillä kaverinsa luona?
• aloittaa seurustelu?
• mennä töihin?
• harrastaa seksiä?
• juoda alkoholia?
• kokeilla muita huumeita?
• liittyä uskontokuntaan?
• matkustaa yksin serkkujen luo Itä-Suomeen?
• matkustaa yksin isovanhempien luo Ruotsiin?
• interrailata kavereiden kanssa ympäri Eurooppaa?
Miltä sinusta tuntuu, kun 10-vuotias lapsesi sanoo vihaavansa sinua ja haluavansa muuttaa toisten vanhempansa luo? Mitä vastaat hänelle?
Suutut ja läpsäiset teini-ikäistä lastasi. Miten kerrot asiasta toiselle vanhemmalle?
Millainen on helppo lapsi? Entä hankala? Voiko lapsi mielestäsi olla liian kiltti tai pohjimmiltaan itsekäs?
Ensikohtaamisia, listoja ja odotuksia
Olen kahdesti mennyt tapaamaan itselleni täysin vierasta miestä saadakseni selville onko meidän mahdollista lähteä neuvottelemaan perheen perustamisesta. Nämä ensikohtaamiset ovat olleet fundamentaalisesti erilaisia kuin mitkään muut kohtaamiset ikinä. Yhdetkään treffit tai yksikään työhaastattelu (edes 80 tyypin edessä) ei ole jännittänyt yhtä paljon. Jälkimmäisellä kerralla tämän vuoden syyskuussa piipahdin tapaamisessa kesken työpäivän. Tapaamiseen lähtiessä itketti eikä hyperventilaatiokaan ollut kaukana.
Molempien ensikohtaamisieni jälkeen on ollut selvää, että perheen perustamisesta lähdetään neuvottelemaan. Selvää siksi, että molemmilla kerroilla kohtasivat sekä kemiat että tärkein eli toive jaetusta vanhemmuudesta, jossa lapsella on koti molempien vanhempien luona.
Ensikohtaamisen jälkeen päästiin sitten varsinaisiin neuvotteluihin. Koska olen muutenkin lista- ja muistikirjaihminen, valmistauduin tietenkin neuvotteluihin kirjaamalla ylös kysymyksiä. Keksin niitä itse ja konsultoin ystäviäni.
Monet perinteisin menetelmin perheellistyneistä ystävistäni harmittelivat sitä, ettei heillä ollut käytössään vastaavaa listausta tai tullut itse mieleen koota sellaista. Keskustelumme keriytyivät aina lopulta odotuksiin ja tietoisuuteen niistä. Kiteytimme yhdessä listojen hyödyllisyyden jokseenkin seuraavasti:
Perustaessa perhettä sellaisen ihmisen kanssa, johon on romanttisessa suhteessa, on luonnollista ajatella, että omat odotukset vanhemmuudesta ja lapsiperheen arjesta kohtaavat sen ihmisen odotusten kanssa, jota eniten maailmassa rakastaa. Kun odotuksien ajattelee kohtaavan eikä niistä puhu, ei oikeasti voi tietää mitkä toisen odotukset ovat. Kun lapsi sitten on saatettu maailmaan, voi vastassa olla isompia tai pienempiä yllätyksiä, kun odotukset eivät kohtaakaan.
Listani ovat niin pitkiä, että laitan ne luettavaksenne osissa. Ensimmäisen lupaan iloksenne huomenna.
Molempien ensikohtaamisieni jälkeen on ollut selvää, että perheen perustamisesta lähdetään neuvottelemaan. Selvää siksi, että molemmilla kerroilla kohtasivat sekä kemiat että tärkein eli toive jaetusta vanhemmuudesta, jossa lapsella on koti molempien vanhempien luona.
Ensikohtaamisen jälkeen päästiin sitten varsinaisiin neuvotteluihin. Koska olen muutenkin lista- ja muistikirjaihminen, valmistauduin tietenkin neuvotteluihin kirjaamalla ylös kysymyksiä. Keksin niitä itse ja konsultoin ystäviäni.
Monet perinteisin menetelmin perheellistyneistä ystävistäni harmittelivat sitä, ettei heillä ollut käytössään vastaavaa listausta tai tullut itse mieleen koota sellaista. Keskustelumme keriytyivät aina lopulta odotuksiin ja tietoisuuteen niistä. Kiteytimme yhdessä listojen hyödyllisyyden jokseenkin seuraavasti:
Perustaessa perhettä sellaisen ihmisen kanssa, johon on romanttisessa suhteessa, on luonnollista ajatella, että omat odotukset vanhemmuudesta ja lapsiperheen arjesta kohtaavat sen ihmisen odotusten kanssa, jota eniten maailmassa rakastaa. Kun odotuksien ajattelee kohtaavan eikä niistä puhu, ei oikeasti voi tietää mitkä toisen odotukset ovat. Kun lapsi sitten on saatettu maailmaan, voi vastassa olla isompia tai pienempiä yllätyksiä, kun odotukset eivät kohtaakaan.
Listani ovat niin pitkiä, että laitan ne luettavaksenne osissa. Ensimmäisen lupaan iloksenne huomenna.
sunnuntai 1. tammikuuta 2012
Spekulaatioita seksistä - äiti älä lue tätä!
Seksi on ilmiönä tuttu kaikille ja voitaneen sanoa, että se erilaisine ilmenemismuotoineen on normaali osa ihmisen elämää. Kysymykseni tänään kuuluu, miten se suhtautuu sateenkaariperheprojektiin.
Luovuttajan osalta tilanne on yksiselitteinen. Sateenkaariperheet.fi:n ohjeiden mukaan "Luovuttajan ei tarvitse pidättäytyä siemensyöksyistä ennen luovutusta. Itse asiassa sperma saattaa olla ”parempikuntoista”, mikäli siemensyöksyissä ei ole pidetty muutaman päivän taukoa. Enemmän kuin 1-2 siemensyöksyä päivässä alkaa ilmeisesti kuitenkin olla jo haitaksi." Normaalien turvaseksikäytäntöjen noudattaminen on tietenkin itsestäänselvyys.
Naisparilla seksi ja lisääntyminen eivät liity toisiinsa, ellei pari erikseen niin halua. Lainaan taas sateenperheet.fi:tä: "Sperman pääsy oikeaan paikkaan helpottuu ja nopeutuu, mikäli onnistut saamaan orgasmin sperman ruiskuttamisen jälkeen. Välttämätöntä orgasmin saaminen tosin ei ole."
Mutta mites sitten sateenkaariperhettä perustava heteronainen? Pitääkö pidättäytyä? Koko prosessin ajan vai esimerkiksi ovulaation aikoihin? Kuulisin mielelläni kommentteja...
Mikäli seksiin liittyy yhdyntä, tavallaanhan raskauden mahdollisuus, huomattava tai lähes marginaalinen, on aina olemassa. Mikä tahansa ehkäisykeino voi pettää, kellontarkankin kierron ovulaatio osua mihin kohtaan kiertoa sattuu jne.
Minulla on tuoreessa muistissa kortsun hajoaminen oletetun ovulaatiohetken tienoilla ja varsinkin se sisuskaluja kouristava jännitys, jossa elin kuukautisten alkamista odotellessani. Tämä tapahtui ekojen neuvottelujen ollessa käynnissä ja itsekin apilaperheellinen ystäväni A, tutkija, kiteytti tilanteeni näin: "Mikä loistava case-study tulisikaan tilanteesta, jossa apilaperhettä homoparin kanssa (ilman reproduktioseksiä) suunnitteleva heteronainen tulee raskaaksi ehkäisystä huolimatta ei-reproduktiiviseksi tarkoitetusta mutta reproduktiiviseksi osoittautuneesta heteroseksistä..?"
Luovuttajan osalta tilanne on yksiselitteinen. Sateenkaariperheet.fi:n ohjeiden mukaan "Luovuttajan ei tarvitse pidättäytyä siemensyöksyistä ennen luovutusta. Itse asiassa sperma saattaa olla ”parempikuntoista”, mikäli siemensyöksyissä ei ole pidetty muutaman päivän taukoa. Enemmän kuin 1-2 siemensyöksyä päivässä alkaa ilmeisesti kuitenkin olla jo haitaksi." Normaalien turvaseksikäytäntöjen noudattaminen on tietenkin itsestäänselvyys.
Naisparilla seksi ja lisääntyminen eivät liity toisiinsa, ellei pari erikseen niin halua. Lainaan taas sateenperheet.fi:tä: "Sperman pääsy oikeaan paikkaan helpottuu ja nopeutuu, mikäli onnistut saamaan orgasmin sperman ruiskuttamisen jälkeen. Välttämätöntä orgasmin saaminen tosin ei ole."
Mutta mites sitten sateenkaariperhettä perustava heteronainen? Pitääkö pidättäytyä? Koko prosessin ajan vai esimerkiksi ovulaation aikoihin? Kuulisin mielelläni kommentteja...
Mikäli seksiin liittyy yhdyntä, tavallaanhan raskauden mahdollisuus, huomattava tai lähes marginaalinen, on aina olemassa. Mikä tahansa ehkäisykeino voi pettää, kellontarkankin kierron ovulaatio osua mihin kohtaan kiertoa sattuu jne.
Minulla on tuoreessa muistissa kortsun hajoaminen oletetun ovulaatiohetken tienoilla ja varsinkin se sisuskaluja kouristava jännitys, jossa elin kuukautisten alkamista odotellessani. Tämä tapahtui ekojen neuvottelujen ollessa käynnissä ja itsekin apilaperheellinen ystäväni A, tutkija, kiteytti tilanteeni näin: "Mikä loistava case-study tulisikaan tilanteesta, jossa apilaperhettä homoparin kanssa (ilman reproduktioseksiä) suunnitteleva heteronainen tulee raskaaksi ehkäisystä huolimatta ei-reproduktiiviseksi tarkoitetusta mutta reproduktiiviseksi osoittautuneesta heteroseksistä..?"
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)