torstai 2. helmikuuta 2012

Tutkimusmenetelmänä osallistuva havainnointi

Kuukausia suhteellisen täsmällisesti 26-28 päivän pituisena jatkunut kierto yllätti tällä kertaa. Hienosti päiville 14-16 aikataulutettu yrittäminen meni hukkaan, kun hymynaama ilmestyi vasta kahdenteentoista ovulaatiotikkuun. Syykin on selvä - presidentinvaalit, joiden vuoksi työpäivät ovat pitkiä, uni jäänyt vähäiseksi (ja blogi päivittämättä) eikä lounasta ehdi eikä aina muistakaan syödä. Elimistö käy sellaisilla kierroksilla, että ovuloiminen ylipäätään on pieni ihme.

Ovulaation odottamaton ajankohta johti tapaamiseen isän luona aamulla 9.30 inseminaatiotarkoituksessa. En ole aamuihmisiä, ennemminkin aamuihmisen täydellinen vastakohta, minkä kuka tahansa minut tunteva voi vahvistaa. Kyseisenä aamuna olin kuitenkin raahautunut jo ennen kahdeksaa metroasemalle pakkaseen kampanjoimaan ja olin siksi ajankohtaan nähden harvinaisen pirteä. Isä sen sijaan ei ollut. Hän heräsi ovisummeriin ja suoritti ensimmäiset kaksikymmentä minuuttia aamutoimiaan silmät ummessa ja murahdellen. Järki sanoi, että kannattaa keskittyä hörppimään kahvia ja lukemaan kirjaa.

Seuraava tilaisuus osallistuvaan havainnointiin ja yhteistyömme sujuvuuden arvioimiseen käytännössä koittaa lauantaina, kun olen menossa koko päiväksi auttamaan Ravintolapäivän pop up -ravintolaan isän kaupalle.