Silkkaa jossittelua

No niin, täällä ollaan taas. Päivityksiä onkin jo ehditty kärttää.

Viimeksi kirjoittelin helmikuun alun ovulaation aikoihin. Pian yrityksen jälkeen lähdin lomalle ja ehdin seurailla tuntemuksia tarkasti. Makasin hyytävän kylmässä hostellihuoneessa liian ohuen peiton alla ja selasin sormet ja nenänpää jäässä kosketusnäyttöpuhelimella netin keskustelupalstoja ja etsin tietoa raskauden alkuun liittyvistä mahdollisista oireista.

Noin viikko ovulaation jälkeen tunsin terävää kipua, jonka netti tunnisti kiinnittymiskivuksi. Heti perään ilmeni epämääräistä vuotoa, mitä en muista aiemmin tapahtuneen. Netti tiesi kertoa, että kyse on kiinnittymisvuodosta, jota esiintyy osalla naisista raskauden alussa. Olin lisäksi niin väsynyt, että tuuperruin aina iltapäivällä pitkille päikkäreille. Kuukautiset olivat myöhässä kolmisen päivää, kun ne sitten alkoivat poikkeuksellisen runsaina ja sietämättömän kivuliaina.

Voi olla, että raskaus ehti alkaa, mutta meni kesken hyvin varhaisessa vaiheessa. Toisaalta kaikki voi mennä kierron luonnollisen epäsäännöllisyyden ja kuviteltujen tuntemusten liioittelun piikkiin. Niin tai näin, surettaa silti. Olen kuitenkin päättänyt uskoa ensimmäiseen vaihtoehtoon ja nähdä tapahtuneen positiivisena ja huojentavana osoituksena siitä, että ylipäätään voin tulla raskaaksi.

Seuraavaksi ohjelmassa on kalenteriharjoituksia. Maaliskuun ovulaatio missattiin minun ja isän ulkomaanmatkojen vuoksi ja huhtikuussa olisi ovulaation hetkellä syytä sijaita samalla paikkakunnalla.